Antti Pönnin sivut

Kotisivu
Linkkejä
Suoritusohjeita

YHTEYSTIEDOT:

Antti Pönni
lehtori

Metropolia-ammattikorkeakoulu
Elokuvan ja television koulutusohjelma
PL 4040
00079 Metropolia

antti.ponni(at)metropolia.fi
+358 - (0)20 - 783 5460
+358 - (0)50 - 594 5249

Käyntiosoite:
Hämeentie 161
00560 Helsinki
 

Tällä sivulla on vanhoja ohjeita. Ks. päivitetyt ohjeet:

 https://wiki.metropolia.fi/display/~ponna

- Suoritusohjeita: yleiset esseeohjeet

- Kurssit 2008-2009: kurssikohtaisia ohjeita

Alla suoritusohjeita mm. esseisiin ja referaatteihin, sekä ohjeita yksittäisten kurssien ja seminaarien suorittamiseen.

Esseet, referaatit ja luentopäiväkirjat     [doc]   [pdf]

Seminaari- ja opinnäytetyöohjeita
Yleinen seminaariohje                  [doc]  [pdf]

Ohjeita yksittäisten kurssien suorittamiseen
Festivaalituntemus-opintojakso      [doc]     [pdf]
AV-kulttuuri 1-5 -rästit                   [doc]     [pdf]

[alkuun]

ESSEEOHJEITA  [DOC]  [PDF]

Esseet
Referaatit ja luentopäiväkirjat
Viitteiden käyttö
Käytännön ohjeita [TÄRKEÄ!]

Joitain opintojaksoja tai niiden osia on mahdollista suoritaa esseinä. Lisäksi luentosarjoja voi suorittaa tenttimisen sijasta sopimuksen mukaan luentopäiväkirjoina. Kirjatenttejä voi myös sopimuksen mukaan suorittaa referaatteina. Alla yleisiä ohjeita esseiden kirjoittamiseen.  Yksittäisten kurssien tai suoritettavien teosten kohdalla saatetaan antaa tarkempia ohjeita, jotka voivat osin poiketa alla olevista.   

Ks. myös S-asemalta (S:/edu/kulpa/viestinnän_ko/kirjallinen viestintä ja opinnäytetyö) "esseen ohjeet.doc"

ESSEET

Esseellä tarkoitetaan pienoistutkielmaa, jossa kirjoittaja tarkastelee valitusta näkökulmasta jotain suoritettavaan opintojaksoon liittyvää teemaa. Teeman tulee käydä ilmi esseen otsikosta. Otsikon esseelle voi valita itse, mutta siitä on syytä sopia tentaattorin kanssa ennen esseen kirjoittamista.

Esseessä kirjoittaja esittää tutkimuskysymyksen, johon hän pyrkii löytämään vastauksia lähdeaineistoa apuna käyttäen. Kysymykseen annettujen vastausten tulee olla perusteltuja; perusteluina kirjoittaja voi käyttää lähdekirjallisuudessa esitettyjä tietoja ja näkemyksiä. Käytettyihin läheteisiin tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti ja hyvän esseen tuntomerkki onkin kyky arvioida lähteessä esitettyjä tietoja ja väitteitä, ja niiden mahdollista laajempaa merkitystä. (Kriittisyys ei tarkoita sitä, että kaikesta olisi oltava käytetyn lähteen kanssa eri mieltä, vaan nimenomaan kykyä arvioida ja pohtia lähteitä erilaisista näkökulmista.)

Esseessä on keskityttävä käsiteltävän asian kannalta oleellisiin seikkoihin, eikä pyrittävä mahduttamaan siihen kaikkea mahdollista. Asioiden käsittelyn tulee olla johdonmukaista ja väitteiden selvästi perusteltuja. Essee on ensisijaisesti kirjoittajan omaa tekstiä, jonka näkemykset perustuvat hänen omaan ajatteluunsa. Kirjoittajan tuleekin selvästi erottaa omat näkemyksensä lähteissä esitetyistä näkemyksistä. Myös esseen kielen ja tyylin tulee olla kirjoittajan omaa. Puhekielisiä tai muuten asiatyyliin sopimattomia ilmaisuja tulee kuitenkin välttää ja myös oikeakielisyyteen (kuten esimerkiksi yhdyssanojen oikeaan kirjoitusasuun) tulee kiinnittää huomiota.

Esseen kirjallisuutena käytetään suoritettavan opintojakson kirjallisuutta tai muuta soveltuvaa kirjallisuutta. Lähteenä voi olla myös muuta aineistoa, kuten elokuvia. Kaikki käytetyt lähteet tulee kirjoittaa lähdeluetteloon esseen loppuun.

REFERAATIT JA LUENTOPÄIVÄKIRJAT

Luento- tai oppimispäiväkirjat ja referaatit eroavat esseestä siinä, että niiden tavoitteena ei ole argumentoiden vastata esitettyyn tutkimuskysymykseen. Referaatilla tarkoitetaan tiivistettyä selostusta luetun kirjan sisällöstä, luento- tai oppimispäiväkirjalla taas selostusta luentosarjan sisällöstä ja/tai kuvausta omasta oppimisprosessista (mitä olen luentosarjasta oppinut). Tarkoituksena on toisin sanoen TIIVISTETYSTI esittää tai RAPORTOIDA mitä luetussa teoksessa on sanottu tai mitä luennolla on puhuttu. Hyvä luentopäiväkirja tai referaatti ei kuitenkaan ole vain mekaanista sanotun toistamista, vaan esseen tapaan myös niiltä edellytetään KRIITTISTÄ LÄHESTYMISTAPAA JA LUETUN TAI KUULLUN POHDINTAA JA ARVIOINTIA. Tavoitteena ei siis ole vain lyhentäen kertoa kirjan tai luentosarjan sisältöä, vaan myös miettiä sanottua ja kuultua ja näin osoittaa että on sen myös ymmärtänyt.

Kuten essee, myös referaatti ja luentopäiväkirja on KIRJOITTAJAN OMAA TEKSTIÄ, jossa hän kertoo oppimastaan asiasta omin sanoin. Tekstistä onkin käytävä ilmi se, että kirjoittaja on ymmärtänyt kyseessä olevat asiat ja osaa itsenäisesti arvioida niitä. Vaikka tavoitteena onkin ensisijaisesti raportoida käsitelty asia, on myös kriittinen pohdinta hyväksi. Pitääkö luettu paikkansa, onko sillä yleistä kiinnostavuutta, jne.  Luentopäiväkirjojen kohdalla on syytä muistaa, että kriittinen pohdinta ei tarkoita tässä tapauksessa luentopalautetta, vaan esimerkiksi luennolla esitettyjen näkemysten arviointia tai pohdintaa siitä, mitä itse luennoista on oppinut.
Erityisesti referaattien tapauksessa taas on syytä muistaa, että kyse on kirjoittajan omin sanoin esittämästä ja arvioimasta kuvauksesta siitä, mitä joku on sanonut, ei referoidun teoksen lyhennelmästä, jossa vain luetteloidaan mekaanisesti teoksen sisältö.

Muutamassa sivussa ei voi eikä ole tarpeenkaan käsitellä kaikkea mitä kirjassa on sanottu tai mitä luennolla on puhuttu. Kyky NOSTAA ESIIN OLEELLINEN ja rajata teksti joihinkin keskeisiin teemoihin on myös tärkeää.

Lisäksi raporttiluonteestaan huolimatta myös referaateilta ja luentopäiväkirjoilta edellytetään, että ne on kirjoitettu SELKEIKSI, TÄYDELLISISTÄ LAUSEISTA JA VIRKKEISTÄ KOOSTUVAKSI TEKSTIKSI. Pelkkä asioiden luettelu ranskalaisin viivoin ei siis riitä!

Tutkimusmenetelmäkirjallisuutta referoitaessa hyvä toimintatapa voisi olla se, että teoksen kokonaisuus käsitellään vain lyhyesti ja pääosin referaatissa keskitytään yhteen vapaavalintaiseen teoksen lukuun tai osaan, jossa käsitelty tutkimusmenetelmä tai lähestymistapa parhaiten hyödyntää omaa tutkielmatyötä. Vaikka käsitelty tutkimustapa onkin syytä suhteuttaa teoksen kokonaisuuteen (esim. mikä sen painopiste on suhteessa muihin esiteltyihin lähestymistapoihin) ei koko teosta siis ole tarpeen referoida, vaan esitellä siinä esitellyistä tutkimustavoista se, joka oman tutkielman kannalta vaikuttaa hyödyllisimmältä.

LÄHTEIDEN JA VIITTEIDEN KÄYTTÖ

Essee on muodoltaan vapaampi kuin esimerkiksi proseminaarityöt tai muu vastaava pienoistutkielma ja siksi siinä ei pääsääntöisesti tarvitse käyttää lähdeviitteitä. Poikkeuksena ovat suorat lainaukset . Tällöin on merkittävä käytetty lähde ja sivunumero. (Vaikka viitteitä ei käytetäkään, on kirjoittajan kuitenkin selvästi osoitettava mistä tieto on peräisin esim. käyttämällä ilmaisuja "X:n mukaan..."; "X väittää...", "X toteaa teoksessaan ..." jne.).

Viitteiden käytösssä noudatetaan S-asemalla (entinen Y-asema) kulloinkin saatavissa olevia ohjeita.

KÄYTÄNNÖN OHJEITA

Näitä yleisiä ohjeita noudatetaan mikäli muita ohjeita ei ole annettu.

Pituus 

Esseiden (sekä luentopäiväkirjojen ja referaattien) ohjeelliset pituudet ovat:

1,5 op 4-5  sivua
3 op 8-10 sivua
1 sivu = n. 30 riviä; n. 60 merkkiä rivillä = n. 1800 merkkiä (tai pyöreästi n. 2000 merkkiä).  

Vaadittavat tiedot 

Esseisiin ym. on merkittävä:

• Oma nimi

• Opiskelijanumero

• (Saapumis)ryhmä

• Suoritettavan opintojakson koodi ja nimi

• Suoritettava opintopistemäärä

• Päivämäärä

Siis esim.: 

Arvo Ahola
001234 / KDA00S1
KDXAD04 Mediakulttuurin historia
1,5 op (osasuoritus)
19.10.2005

Huom! Nämä tiedot tulee merkitä itse esseeseen eikä vain sähköpostiviestiin, jonka liitteenä essee lähetetään.

Toimitustapa

Esseet toimitetaan sähköpostin liitetiedostona (rtf-  tai doc- muodossa) osoitteeseen antti.ponni@stadia.fi.  Sähköpostin "aihe" kenttään kirjoitetaan ensimmäisenä sana "ESSEE" (myös referaattien ja luentopäiväkirjojen yms. tapauksessa).  Näin siksi että tällöin viestit on sähköpostiohjelmassa helppo lajitella niin, että ne löytyvät muiden joukosta.  (Samasta syystä ei tule käyttää reply-toimintoa:  tällöin ensimmäinen sana viestissä ei ole "essee", vaan "vs:" tai "re:"). Esseet toimitetaan kulloinkin ilmoitettuun deadlineen mennessä.

HUOM! Puuttellisin tiedoin varustetut tai myöhässä toimitetut esseet voidaan jättää arvostelematta tai hylätä.

***

[alkuun]

SEMINAARIOHJEITA

Vaikka johdanto ja sisällysluettelo vielä elävätkin tutkimuksen edetessä, on niistä kuitenkin esitettävä alustavat versiot syksyn seminaarissa.  Teksti on myös asemoitava ja viitteitä on käytettävä annettujen ohjeiden mukaisesti.

ks. S-asemalta  Edu>Kulpa>Viestinnän_ko>Kirjallinen viestintä ja opinnäytetyö:

• "Lähdeviittaustekniikka_2006"

• "opinnäytetyön kirjoitusohjeet"

2.  Opponointi

Oman kirjallisen työn esittämisen lisäksi jokainen osallistuja opponoi eli kommentoi ja arvioi yhden työn. Arviointia valmistellessaan opponentin kannattaa miettiä seuraavia kysymyksiä, jotka soveltuvat hyvin myös oman työn itsearviointiin: 

Kysymyksiä opponoinnin ja itsearvioinnin avuksi:

- mitä tavoitteita tekijä työlleen asettaa?
- mitkä ovat työn keskeiset kysymykset?
- vastaako otsikko sisältöä?
- onko rakenne looginen ja tasapainoinen?
- kuvataanko tutkimuskysymys ja tutkimuksen tarkoitus ymmärrettävästi?
- onko ongelma rajattu täsmällisesti?
- onko analyysi selkeää ja ymmärrettävää?
- vastaavatko johtopäätökset tutkimuskysymykseen? perustuvatko johtopäätökset analyysiin?
- onko lähdeaineisto relevanttia?
- tuoko esitelmä esille uutta tietoa tai uusia näkökulmia?
- onko lähteet ja lähdeviitteet merkitty johdonmukaisesti ja selkeästi?
- onko kieliasu moitteeton? onko ulkoasu selkeä?

Voit miettiä myös seuraavia kysymyksiä:

- mikä työssä on erityisen kiinnostavaa/onnistunutta?
- millainen mielikuva kirjoittajasta välittyy (innostunut, etäinen, kriittinen, kaikkitietävä…)?
- miten kirjoitustyyli tukee argumentointia?
- mitä jatkokysymyksiä tutkielma herättää?

* * *

[alkuun]

OHJEITA YKSITTÄISISTÄ KURSSEISTA

[alkuun]

FESTIVAALITUNTEMUS-OPINTOJAKSO 3 op (KDXZA33) 

LUKUVUOSI 2008-2009
OHJEITA TÄSMENNETTY 9.9.2008

Ilmoittautuminen Winhassa: KDXZA33, toteutus 2001.

SUORITUSTAPA

Opintojaksossa tutustutaan 1-2 elokuvafestivaaliin ja kirjoitetaan siitä / niistä raportti.  Jos opiskelija osallistuu kahdelle festivaalille, yksittäisen festivaaliraportti on pituudeltaan n. 4-5 sivua ja  koostuu festivaalin esittelystä ja 2-3 festivaalilla esitetyn elokuvan (tai useammasta lyhyestä elokuvasta koostuvan näytöksen) esitysraportista.  Raportti vastaa laajuudeltaan 1,5 opintopistettä. Jos opiskelija suorittaa koko opintojakson yhdellä festivaalilla, edellyttää tämä, että opiskelija toimii jossain työtehtävässä ko. festivaalilla.  Tällöin raportin pituus on 8-10 sivua ja se vastaa laajuudeltaan 3 opintopistettä. Korvatessaan kurssin yhdellä raportilla, opiskelijan tulee esitellä festivaalin toimintaa laajemmin ja kirjoittaa esitysraportit vähintään 3 elokuvasta / esityskokonaisuudesta.

 
FESTIVAALIRAPORTIN KIRJOITUSOHJEET

Esittelyosa

Festivaalin esittelyssä kerrotaan perustiedot (festivaalin nimi ja ajankohta; esim. "Rakkautta ja anarkiaa: 18th International Helsinki Film Festival 15.-25.9.2005") ja luonnehditaan festivaalin teemoja, linjaa, ohjelmistoa, jne. sekä omia kokemuksia ja arvioita festivaalista.  Myös omien kokemusten / havaintojen kuvauksen tulee liikkua yleisesti kiinnostavalla tasolla (esim. ohjelmiston arviointi, ohjelmiston ja festivaalin linjan / teeman välinen suhde, järjestelyjen onnistuminen, tms.); pelkät subjektiiviset mielipiteet ("festivaaleilla oli kivaa / tylsää") eivät siis riitä.  Kaikkea festivaalista ei tarvitse kertoa, vaan on syytä keskittyä yhteen tai kahteen omasta mielestä keskeiseen asiaan.  Esittelyosan maksimipituus on 1 sivu. 

Esitysraporttiosa

Elokuvien esitysraportti muodostuu lyhyestä elokuvan / näytöksen esittelystä (n. 1 kappale) ja yhden tai muutaman tarkasteltavan elokuvan keskeisen piirteen lähemmästä tarkastelusta / arvioinnista. Esitysraportin tavoitteena on ensisijaisesti elokuvan kuvaus, ei varsinaisesti sen arvottaminen tai analyysi.  Raportin tarkoituksena on osoittaa että opiskelija on nähnyt elokuvan ja osaa liittää sen laajempaan yhteyteen.  Esitysraportin pituus on 1-1,5 sivua / elokuva.

Raportissa voidaan pohtia esimerkiksi sitä, miksi juuri tämä elokuva on tämän festivaalin ohjelmistossa tai jossain festivaalin sisäisessä esityssarjassa (jonka teemana voi olla esim. jonkun maan elokuva, suuntaus, tyylilaji tai genre, jonkun ohjaajan elokuvat, tms. aihepiiri tms.).  Jos esimerkiksi dokumenttielokuvafestivaalin yhden esityssarjan teemana on luontodokumentti, voidaan raportissa pohtia elokuvan tapaa kuvata luontoa ja sen suhdetta muihin luontodokumentteihin.  Tai jos teemana ovat jonkun ohjaajan elokuvat, voidaan pohtia millaisen kuvan nähdyt elokuvat antavat kyseisen ohjaajan tuotannosta.  Vaikka tarkemmin esitelläänkin vain pari elokuvaa, on hyödyllistä pyrkiä lyhyesti liittämään esitelty elokuva myös muihin nähtyihin elokuviin. 

Raportissa tulee rajautua yhteen, kahteen tai korkeintaan kolmeen elokuvan piirteeseen, joista kutakin kehitellään yhdessä tai kahdessa kappaleessa.  Havainnot tulee ankkuroida sellaisiin konkreettisiin esimerkkeihin elokuvasta (vuorosanat, juonen piirteet, kuva- tai äänikerronta, puvustus, värit, tms.) jotka perustelevat ja selventävät tehtyjä havaintoja.

Esitysraportissa tulisi siis: 

• osoittaa se, miten elokuva liittyy laajempaan yhteyteen (festivaaliin, teemaan)
• osoittaa tuntevansa koko elokuvan
• rajautua 1-3 keskeiseen piirteeseen
• tukea väitteitään konkreettisilla esimerkeillä

RAPORTTIEN TOIMITTAMINEN 

Raportit toimitetaan Antti Pönnille sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen <antti.ponni@metropolia.fi>.  Raportista tulisi käydä ilmi:

• suoritettava opintojakso ("Festivaalituntemus")
• suorituksen laajuus (1,5/3 tai 3/3 op)
• oma nimi
• opiskelijanumero
• saapumisryhmä

Huom!  Nämä tiedot tulee merkitä itse raporttiin, ei vain sähköpostiviestiin, jonka liitteenä raportti lähetetään.  Puutteellisin tiedoin varustetut raportit voidaan jättää arvostelematta.

ARVOSTELU

Opintojakso arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kurssi winhataan vasta kun molemmat osasuoritukset on toimitettu.

FESTIVAALILIPPUJEN RAHOITUS

Metropolia maksaa kurssia suorittavalle opiskelijalle jälkikäteen 2-3 yhteensä korkeintaan 12 euron (12€) hintaista pääsylippua per festivaali korkeintaan kahteen vapaavalintaiseen festivaaliin seuraavin ehdoin:

• Opiskelija on ilmoittautunut kurssille (KDXZA33-2001 Festivaalituntemus) ja ilmoittautuminen on hyväksytty. Hyväksymisen jälkeen opiskelija pääsee kurssin työtilaan, jossa on kurssia koskevaa informaatiota.
  
   
• Hyväksyttäviä festivaaleja ovat erilaiset elokuvaan keskittyvät festivaalit, kuten Rakkautta ja anarkiaa, Cinemaissi, Kettupäivät, Docpoint, Avanto, Tampereen elokuvajuhlat, jne. Hyväksyttävä suoritus on myös Kansallisen audivisuaalisen arkiston (KAVA, entinen Suomen elokuva-arkisto) johonkin esityssarjaan osallistuminen ja siitä raportointi. Epäselvissä tapauksissa kannattaa neuvotella etukäteen asiasta Antti Pönnin kanssa.
  
   
• Opiskelija toimittaa festivaaliraportin Antti Pönnille viimeistään kuukauden kuluttua festivaalin päättymisestä. Jos raportti on laajuudeltaan ja sisällöltään ohjeiden mukainen, hän saa Antti Pönniltä laskutusluvan
  
   
• Opiskelija toimittaa Annakaisa Partaselle laskun, jonka liitteenä on ostetut liput sekä laskutuslupa. Laskun pohjalta Metropolia maksaa lippujen hinnan opiskelijalle (kuitenkin max 12 € per festivaali). KAVA:n esityksistä korvataan näytösliput, mutta ei kantakortteja.
  
   
• Mitään matkakuluja ei tämän kurssin puitteissa korvata
  
   
• Laskutuslomake löytyy Tuubin työtilasta Opiskelijatuotannot
  
   
• Samat ohjeet pätevät kumpaankin kurssin osasuoritukseen (festivaali 1 ja festivaali 2)

Antti Pönni / 9-2008

* * *

[alkuun]

AV-KULTTUURI 1-5 RÄSTIEN SUORITTAMINEN (lv. 2005-2006) [doc] [pdf]
(Ennen syksyä 2003 aloittaneet)
Korvaavuuksissa huomioitava:  1 ov = 1,5 op; 2 ov = 3 op.

AV-kulttuuri 1-5 kurssien rästisuorituksia voi suorittaa seuraavilla tavoilla:

1.  Referaatti

Antti Pönnin kanssa sovitusta teoksesta tehdään referaatti.

Soveltuvia teoksia ovat esimerkiksi

• Juha Herkman:  Audiovisuaalinen mediakulttuuri (2001),
• Henry Bacon:  Audiovisuaalisen kerronnan teoria (2000) tai 
• Juri Nummelin:  Valkoinen hehku – johdatus elokuvan historiaan (2005). 

Referaatti voi olla laajuudeltaan 1,5 tai 3 op (1 ov tai 2 ov).   Referaatin teossa noudatetaan Antti Pönnin verkkosivulla olevia ohjeita.  Sivumäärän osalta hyväksytään Kimmo Laineen aiemmissa ohjeissa mainitut sivumäärät (ks. alla).

2.  Essee

Kirjoitetaan yllämainittuihin teoksiin tai muuhun soveltuvaan kirjallisuuteen perustuvan essee.  Esseen teossa teossa noudatetaan Antti Pönnin verkkosivulla olevia ohjeita  Esseen kirjoittamisessa voidaan soveltaa myös Kimmo Laineen aiemmin toimittamia ohjeita (ks. alla).  Laineen ilmoittamat sivumäärät hyväksytään.    

3. Kirjatentti

Tentitään jonkin yllämainituista teoksista yleisenä tenttipäivänä.  Korvaavuus 1,5 op (Baconin ja Herkmanin teokset) tai 3 op (Nummelinin teos).  Tenttikuoressa on mainittava opintojakso, jota korvataan.

4.  Luennot

Osallistutaan Antti Pönnin keväällä järjestettäville luentosarjoille "Mediakulttuurin historia" ja / tai "Media-analyysi" ja tenttitään luentotentissä

a) JOKO pelkät luennot (1,5 op  (1 ov) / kurssi)

b) TAI sekä luennot että luentosarjaan liittyvä teos (yht. 3 op  (2 ov) /kurssi).

Mediakulttuurin historia –kurssiin liittyvä teos on Herkmanin Audiovisuaalinen mediakulttuuri, Media-analyysi –kurssiin liittyvä teos on Baconin Audiovisuaalisen kerronnan teoria.

5.  Muu suoritustapa

Muista suoritustavoista tai kurssien korvaamisesta muualla tehdyillä suorituksilla sovitaan erikseen Antti Pönnin kanssa.

Kimmo Laineen ohjeet AV-kulttuuri 1-5 kurssien suorittamiseksi

• Tarkista ensin mitä AV-kulttuurin osia olet suorittanut ja mitä puuttuu
   
• Valitse sitten aihe (tai useampi), joka täydentää suorittamiasi osioita mahdollisimman hyvin. T.s. jos olet suorittanut vaikkapa genrekurssin tai av-historiakurssin, älä valitse niihin liittyviä teemoja vaan joku muu.
   
• Kirjoita essee noudattaen y-aseman ohjeita (Y:\viestinnän ko\opinnäytetyö\opiskelutekstien_layout-ohjeet.doc; Y:\viestinnän ko\opinnäytetyö\esseen ohjeet.doc). Otsikoi itse.
   
• Voit kirjoittaa joko yhden ov:n esseen, jolloin laajuus on n. 4 liuskaa, tai kahden ov:n esseen, jolloin laajuus on n. 7-8 liuskaa.
   
• Merkitse käyttämäsi lähteet. Hyvänä perusteoksena (jonka avulla voi löytyä myös muita lähteitä) on Juha Herkman: Audiovisuaalinen mediakulttuuri (2001)
   
• Palauta essee(t) sähköpostilla [antti.ponni(at)stadia.fi]
   
• Palauttaessasi esseen merkitse opiskelijatunnuksesi, korvattavan osion ops-koodi(t) ja esseen laajuus
   
• Kysy aiheista, suoritustavasta ja muusta mieluiten sähköpostilla

• Tarkastele valitsemaasi elokuvaa, tv-ohjelmaa, ohjelmaformaattia, tietokonepeliä tms. jonkin genren edustajana
   
• Analysoi valitsemasi elokuvan, tv-ohjelman, tietokonepelin, genren tms. tapaa suhtautua (vahvistaa, luoda, käyttää hyväkseen, muokata, uudistaa jne.) erilaisiin stereotyyppeihin (sukupuoli, etnisyys ym.)
   
• Tarkastele valitsemaasi elokuvaa, tv-ohjelmaa, tietokonepeliä tms. osana jotakin laajempaa historiallista yhteyttä (esim. jotakin tyylisuuntausta, teknologista murrosta, tietyn av-välineen jotakin kehitysvaihetta, kansallista kulttuuria jne.)
   
• Erittele jonkin elokuvan, tv-ohjelman, pelin tms. av-tuotteen markkinointia esim. mainosten, verkkosivujen, lehtijuttujen jne. valossa. Kenelle ja miten on markkinoitu, miten on onnistuttu jne.

 * * *

[alkuun]

Päivitetty 29.10.2008